Mitäs meillä tänään syötäisiin?

Nykyisen työni myötä omienkin koirien ruokavalio on monipuolistunut huomattavasti. Kun on töissä raakaruokintaan erikoistuneessa eläintarvikeliikeessä, niin väkisinkin sitä huomaa panostavansa koiriensa ruokkimiseen. Tässä tapauksessa siis suutarin lapsilla on todella mukavat kengät ;)

Mitä Kaidalla ja Nuutilla on siis ruokalistalla? Tässä lyhykäisyydessään kertomus meidän ruokintatottumuksista. Pakko tosin heti mainita, että juurikin siitä syystä että ruokaa on nyt helposti saatavilla, myös ruokakuppien sisältö vaihtelee päivittäin tai ainakin viikoittain! Myöskin lisiä tulee kuppiin heiteltyä aina sitä mukaa, kun sopivia tabuja sattuu tarjouksista löytymään. En siis ole fanaattinen määrien ja pitoisuuksien laskija, vaan seuraan enemmän koirien yleisvointia: jos energiaa riittää, paino pysyy oikeana, turkki kiiltää ja kakat ovat kiinteitä, niin ruokinta tuskin on pahasti pielessä.

Nuutin aamupala. Tällä hetkellä menemme 50-50 linjalla, eli koirat syövät puolet raakaa ja puolet nappulaa. Aamupalalla on raakaruuan vuoro. Koska Nuutti on ikuisuusdieetillä, sen kanssa pitäydytään mahdollisimman kevyissä jauhelihoissa. Pappacorgi saa siis suurin piirtein parin desin edestä lihakasvis-mixiä (Murren tai Mushin: kasvikset +öljy+kana/nauta/possujauhelihaa), possun tai kanan sydän- tai sisäelinjauhelihaa (todella vähärasvaista!) ja vaihtelevasti raakalihapullia. Toisinaan pullien tilalla Nuutille annetaan kanankaula, jotta sekin saa hampaille tekemistä. Yritän muistaa noin kerran viikkoon laittaa mukaan myös maksaa kattamaan vitamiinien tarvetta.

Kaidan aamupala. Kaidan aamupala sisältää vaihtelevasti erilaisia jauhelihoja ja rustoluita. Juuri nyt käytämme esimerkiksi norjalaista Vom og Hundemat-täysravintoa (vomoghundemat.fi/), koska vaihtelu virkistää! Ja koska raitapaidan kanssa ei tarvitse kaloreita laskea, se saa aamuisin kuppiinsa myös kotimaisen Mushin Voima-lihalevyn (www.mushbarf.com/fi/koiranruokamme/mush-barf-voimar-lihaseos-meat-mix). Ja kuten corgille, myös Kaidalle tarjoillaan maksaa noin kerran viikossa. Lisäksi rouskuteltavaa hollannikkaalle annetaan sian rintarustopalojen muodossa. Ne pitää vain tarjoilla vasta kun kuppi muilta osin on tyhjä: muutoin Kaida ahmii enimmät jauhelihat ja lähtee sitten herkuttelemaan rustolla olohuoneeseen...ja sillä välin Nuutti käy mussuttamassa Kaidan ruuanloput parempiin suihin :D

Iltapalat. Iltaruuaksi on siis turvotettua kuivamuonaa. Molemmilla on ollut viime vuodet käytössä Canaganin nappula: Nuutilla Light/Senior ja Kaidalla Free Run Chicken tai Country Game. Nuutin annos on noin 1 desi, kun taas Kaida saa noin 2,5 desiä. Nyttemmin Canaganin sekaan on mennyt myös esim. Orijenin Senior ja Six fish-napuja, kun on tullut ostettua töistä päiväysvanhoja tuotteita mukaansa edullisemmin. Jatkossa on tarkoitus siirtyä Acanan ja Orijenin ruokiin pääpainoisemmin, koska niitä saan helposti ostettua töistä.

Nappulan sekaan menee sitten lisuke poikineen. Molemmille menee tällä hetkelle mm. lohiöljy (Kennelrehulta), sinkki (pikolinaatti on sinkistä parhaiten imeytyvä muoto) ja glukosamiini+ kondroitiinisulfaatti+ msm-jauhe (hevospuolen valmiste). Lisäksi valikoimaan tuli juuri myös magnesiumtabletit, Möllerin Tupla-kapselit sekä kalsium-jauhe. Kahdesti viikossa nappulan sekaan heitetään Teräsrekku-monivitamiinia, eikä muuta.

Varsinaisten ruokien välillä koirille annetaan monesti pientä päiväpalaa, esimerkiksi Dentalsticksit ja lihapulla kongista tarjoiltuna. Etenkin Nuutilla on toisinaan taipumus närästellä tyhjää mahaa, mikä on hieman haastava yhdistelmä ylipainon kanssa: toisaalta ei saisi antaa yhtään liikaa ruokaa, mutta toisaalta liian vähäinen ruoka aiheuttaa sitten sappinesteen sekaista oksentelua :/ Ruokahalun kanssa kummallakaan koirista ei ole onneksi ongelmia! Lähes kaikki mahdollinen kelpaa, etenkin herraskoiralle. Sen harrastus onkin kerjätä aamupalapöydässä koiraverona osansa leivän päälle siivutettavasta kurkusta ;) Se on sentäs laihduttajallekin sallittu herkku! Kaidalle on annettu aina silloin tällöin kovempiakin luita (nautaa, lammasta, heppaa) järsittäväksi. Sillä ei ole missään vaiheessa ollut ongelmia luiden syönnissä, toisin kuin Nuutilla jonka vatsa vetää herkästi umpeen liian tuhdista luuannoksesta. Parin männävuosien suolitukosepäilyksestä johtuvan eläinlääkärireissun jälkeen tulin siihen tulokseen, että corgi saa jatkossa vain broilerin luita.

Näillä siis mennään tällä hetkellä. Tämän talon ravintolassa menu ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, vaan muutoksia tehdään ihan kulloisenkin fiiliksen (ja taloudellisen tilanteen) mukaan :)

Hallitreenit paketissa tältä keväältä

Tämän kevään osalta on nyt hallivuorot käytetty. Palveluskoirayhdistyksen kevään viimeiset hallitreenit oli tänään, eli jatkossa sitten treenaillaan taas pihalla. Hyödynsinkin vielä tämän kerran hallin tarpeistoa ja tein Kaidan kanssa hyppytreeniä useamman agi-esteen sarjalla. Meillä piti olla tälle viikonlopulle hyppytekniikkakurssikin, mutta se jouduttiin perumaan joten pitää opetella sitten näin ominpäin :D Tarkoituksena oli saada Kaida hieman miettimään ponnistamista ja rytmitystä hyppyjen välillä, jotta hypyt tapahtuisivat kootusti ja hallitusti.

Tein Kaidalle ensin neljän matalan hypyn sarjaa ihan vain kutsumalla sitä
luokse ja palkkaamalla nameilla. Olen kokeillut nyt palkata hypyistä ruokakipolla, joka on jaloissani. Näin koira kohdistaa jo hypätessä katseen alas maahan, eikä loikkaa kuono pitkällä tähyillessään palkkaa minulta korkeammalta. Lopputreenistä sitten otettiin ensin pallon hakua ja sitten lopulta kapulankin kanssa hyppysarjaa läpi. Meillä on koko kevään ollut ongelmana se, että Kaida mälvää kapulaa suussaan noudossa. Hyppysarjan aikana sillä ei sen sijaan ollut aikaa pyöritellä kapulaa, jee!

Ihan treenikerran lopuksi otettiin vielä hypyt noudolla ja ilman kangas-pk-esteen yli. Korkeus taisi olla jossain 70-80 cm huitteilla. Ja hyvinhän se ylittyi, ei mitään ongelmia :) Jahka täältä Oulustakin pikkuhiljaa lumet sulaisivat, pääsisimme taas ulkokentille jatkamaan tottistelua. Ja toki maa saisi sulaa ihan maastotreenienkin vuoksi! Tarkoitus oli jo alkukesästä käydä kokeissa, joten metsään olisi jo kova polte päästä hakuilemaan ;)

Kevätkeleistä nautiskelua

Maaliskuu näytti jo vaihtaneen kesävaihteelle plussakeleineen, mutta onneksi tälle viikonlopulle tuli sopivasti pakkasiakin. Ouluunkin saatiin vihdoin hankikantokelit, joten suuntasin koirien kera heti nauttimaan merenrannan baanasta. Nuuttikin jaksoin reippaasti menomatkan, paluumatkalla se vaati jo enemmän namilahjuksia taskusta. Kaidalla oli lystiä frisbeen kera, niin kuin aina ;) Huomenna voitaisiin vielä hollannikkaan kera käydä kokeilemassa, miten suksi luistaisi merellä!

Kesäsuunnitelmia, osa 1. / Summer plans, part 1.

Kesän näyttelysuunnitelmiin saatiin varmistus, kun maksoin juuri näyttelyilmoittautumiset niin Norjan Tromsaan kuin Ruotsin Jällivaaraankin kesäkuulle. Reissaamista siis tiedossa :D Kukkaroparkaa käy jo nyt sääliksi, mutta toivon mukaan kesällä säät suosii ja koiralla olisi edes vähän enemmän karvaa kuin viime kesänä. Ennen näyttelyä Oulussa olisi myös hakukoetta tarjolla...paljon siis jännittämistä edessä!

 I just payed our entry fees for summer dog shows. We are now officially going in to Norway and Sweden at June! I am quite thrilled, I have never been in dog show outside of Finland before. It will be pretty expensive show trips,  but hopefully it will be worth of it :) Before dog shows we might also participate in another working dog search trial in Oulu. I quess it will be very exciting summer for us!


Tänään näyttelytähtemme otti rennosti, huomenna jatketaan taas hallilla tottistreenien merkeissä! Today Kaida was just chillin out, but tomorrow we will have some obedience training again!

Paimenet ladulla

Hiihtotiimimme Kaida, Vinha ja Konsta

Tarkoitus oli kevään aikana hiihdellä Kaidan kanssa kuntoa paremmaksi, mutta nyt raitapaidan juoksujen vuoksi tuli pidettyä taukoa koiraladulla käynnistä. Tänään sain itseni onneksi ylös penkistä. Viime päivinä Ouluun on satanut rutkasti lisää lunta ja maisemat ovat upean talviset, mutta pakkasta ei ole kuin ehkä -5 asteen verran. Lyhyestä varoitusajasta huolimatta sain hiihtämään kiriseuraksi kaverini Hallan koirineen. Niinpä ladulle startattiin hollantilaisen, belgialaisen ja sveitsiläisen paimenkoiran voimin!




Yksin Kaidan kanssa hiihtäessäni meno yleensä hikistä - minulle. Koska spondyloosin takia jätimme kisamaisen vetotreenin pois ohjelmistosta, on hiihtely ollut enemmän rallattelua löysällä remmillä. Kaidalla ei siis yksinään mennessämme ole erityisesti hinkuja juosta edelläni liina kireällä. Olen siis saanut kunnon kuntoilua, kun olen rajoittanut Kaidan vetopätkät max pariinsataan metriin kerrallaan, mihin sillä vielä riittää into ilman jänistä edellä.

Tänään yllätyin iloisesti, kun Kaida ensin yksinään pinkoi edellä menevien kaverien perään minkä kintuistaan pääsi! :D Toki jäimme kaverien vauhdista ennen pitkää, mutta tauon jälkeen vaihdoimme hieman vetokuviota. Halla jatkoi Konsta-belgin kanssa ja itse otin tytöt tupla-remmin päähän ja sitten taas mentiin.

Kirikiri, tytöt!

Vinha-valkkari oli mainio kirittäjä, se kun ei halunnut jäädä omasta laumastaan jälkeen. Kaida sai välillä lepuuttaa löysemmällä remmillä, kun Vinhan voimin saatiin minut suksilla kulkemaan jouhevasti mukana. Minun ei juuri tarvinnut lykkiä vauhtia, vaan keskityin lähinnä pysyttelemään mutkissa pystyssä ja jarruttelemaan likkojen ohittelupyrkimyksiä. Oli varsin piristävää vaihtelua, ettei hiihtoreissulla tarvinnut olla hikipäissään, mutta toisaalta en kyllä voi laskea tämän päiväistä liikunnaksi, sen verran laiskana vapaamatkustajana sain koirien kyydissä olla ;) Tätä valjakkohiihtoa täytyy kyllä ehdottomasti ottaa toiste uudelleen, saadaanpahan Kaidallekin kasvatettua vähän lihasmassaa ennen kesän pk-maastotreenikautta!

Lauantain ratoksi jäälle!

Tällä kertaa aktivoitumaan pääsi rotuiseensa seuraan Nuutti-corgi. Oulun alueen corgistit järjestivät kimppalenkin meren jäälle lähellä asuinaluettamme, joten tokihan ukkelin kanssa oli osallistuttava!

Koko ryhmä koossa. Kuva: Jutta Kilponen

Epäilytti kyllä etukäteen, meneekö lenkki Nuutin osalta remmissä liiallisen rähjäämisen vuoksi. Viime aikoina normaalit päivälenkit ovat menneet helposti pipariksi, kun raitapaita ja töppöjalka provosoivat toisiaan räyhäämään läheltä kulkeville koirille. Ehkä kahdestaan saman lauman koirien tyhmyys tiivistyy, sillä jäällä Nuutti antoi kohteliaasti muiden haistella itseään ja seuraili sitten koiralauman jäljessä ihmeen sopuisasti. Vain kerran tuon tunnin ulkoilun aikana pari nuorempaa corgipoikaa aloitti rähäkän, johon Nuuttikin lopulta meni sekaan lisäämään vettä myllyyn ja piti siis komentaa rauhoittumaan kauemmas. Takaisin autoille palatessa ukkelille tyypillistä "grumby old man" pöhinää alkoi kuulua enemmän, luultavasti vanhuksella alkoi jo painaa askel tassuissa.

Lenkin vanhin ja nuorin osallistuja. Kuva: Jutta Kilponen

Keli oli mitä mainioin, mutta toki jäällä liukastelu ei ole paras mahdollinen aktiviteetti nivelvaivaiselle. Oli kuitenkin mukava nähdä, miten luontevasti pitkän tauon jälkeen Nuutti sulautui rotutovereidensa seuraan. Pitänee viedä se treffaamaan muita corgeja useammin! Kotona pappacorgi sai selkäänsä niveliä ja lihaksia hellivät BackOnTrack-takin ja herkkuluun mutusteltavaksi. Ja corgin päivä parani entisestään illalla: se pääsi taas yökylään hoivakotiinsa Kaakkuriin avopuolisoni vanhemmille. Siellä Nuutti saa taas pari päivää nauttia ainoana koirana tehorapsutuksista vierihoidossa ja pitkistä päiväunista sohvalla ilman häiritsevää hollannikasta ;)

Ja jos Nuutilla oli aktiivinen päivä, niin ei toki junnukoirakaan osattomaksi jäänyt. Kaida pääsi pitkän päivälenkin päälle koiraurheiluhallille tottistreeneihin, sen jälkeen katselemaan vähän Oulun keskustan lauantai-illan vilinää ja sieltä matkasimme bussilla takaisin kotia. Se riitti väsyttämään edelleen puolukkapäiviä viettävän raitapaidan tehokkaasti!

Zzzzzzz.....

Onnea Kaida 3 v.!

Lauman junnu täytti tänään jo 3 vuotta! Aika on mennyt uskomatonta vauhtia. Toisaalta paljon on ehditty saavuttaa Kaidan kanssa, mutta sitten taas se on yhä joissain asioissa se meidän pentu ;) Parhaillaan neiti raitapaidalla on juoksut meneillään, joten koirakavereita ei näille synttäreille kutsuttu, mutta onneksi leluista oli seuraa juhlakalulle!

Hyvää synttäriä 3-v. Kaidalle! / Happy 3th Birthday to Kaida!

 

Tietenkin myös kakku kuului asiaan! Isoveli Nuutti sai myös oman pienemmän kakkunsa. Viekas corgi käytti kyllä tilaisuuden hyväkseen, imaisi oman lautasensa tyhjäksi ykkösellä ja tunki samantien Kaidan annokseen osingoille :D