Nivelvaivoista

Yksi isompi aihealue, mistä riittää juttua, on koiran nivelvaivat. Nuutti kun on jo rotunsa puolesta altis nivelongelmille sillä corgit ovat kondrodystrofinen rotu, eli niillä on synnynnäinen luustomutaatio joka aiheuttaa mm. raajojen kääpiökasvuisuutta mutta altistaa myös luusto- ja nivelongelmille. Ajattelinkin tähän availla Nuutin "sairauskertomusta" vuosien varrelta.

Nuutti terveystarkastettiin ensimmäisen kerran noin kaksi vuotiaana vuonna 2009, jolloin siltä tutkittiin silmien ja polvien (silmissä PPM-löydös eli sikiöaikainen suonen jäänne silmässä, ei haittaa koiraa mitenkään; polvet 0/0) lisäksi lonkat ja kyynärät. Kyynärät olivat puhtaat 0/0, lonkat olivat Kennelliiton arviolla D/D. Kuvannut eläinlääkäri ei nähnyt lonkissa onneksi nivelrikkoa, vaan lähinnä löysyyttä lonkkamaljan ja lonkkaluunpään välillä.

Nuutin lonkat vuonna 2009

Katsoin ehdottomasti velvollisuudekseni tutkituttaa koirani mahdollisimman hyvin, vaikkei se jalostusyksilö olekaan (mm. lonkat, vatsavaivat ja turhan iso ja raskas rakenne sulkivat sen omissa kriteereissäni pois jalostuspuuhista). Koirarotujen terveystilannetta on todella vaikea parantaa, elleivät myös kotikoirien omistajat tutkituta omia koiriaan. Miten voidaan tietää, millaista ainesta jalostuskoira periyttää, jos sen pentuja ei tutkita? Corgeilla C ja D lonkat ovat aika yleisiä, vaikka ne luokitellaankin FCI:n asteikolla lonkkanivelen kasvuhäiriöksi. Pessimisti kun olen, en yllättynyt tuloksesta, mutta en myöskään tuolloin osannut olla sen enempää huolissaan. Olin muutenkin koettanut pitää Nuutin hoikkana ja hyvässä lihaskunnossa, jottei kroppa hajoaisi.

En muista tarkalleen milloin Nuutti on ensimmäisiä kertoja antanut viitteitä nivelvaivoista. Ehkä joskus kolmivuotiaana sillä esiintyi välillä kummallista lihasvärinää levätessä. Eli koiran maatessa kyljessään sen jalat värisivät ja välillä värinä kävi aaltona koko kropan läpi. Se oli selvästi erotettavissa nukkuessa tapahtuvasta "unissajuoksemisesta" ja nykimisestä. Koiralla saattoi myös olla silmät auki värinän aikana. Vuonna 2011 käytinkin Nuuttia eläinlääkärin luona tämän oireilun vuoksi. OuluVetin lääkäri tutki koiran palpoimalla eli tunnustelemalla käsin ja testaamalla raajojen asentotuntoa yms. Diagnoosina lääkäri epäili muun muassa hermopinteitä lantion alueella mahdollista sakraalialueen selkärankarappeumaa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun takaraajoissa todettiin asentotuntopuutoksia: oikeassa enemmän, vasemmassa vain vähän. Hoidoksi neuvottiin hierontaa ja/tai osteopatiaa sekä kipulääkitystä. Jatkotutkimuksena olisi myös magneettikuvaus ollut mahdollinen, mutta siihen ei opiskelijabudjetilla ilman koiravakuutusta venytty. Myös Carthophen-kuuria voitaisiin harkita tulevaisuudessa jatkohoitona.

Käytin Nuutin hieroja, mutta hän ei ainakaan löytänyt mitään hieronnalla hoidettavia kohtia koirasta. Nuutille paras apu tuntuikin löytyvän osteopatiasta. Tuolloin Oulusta löytyi vain yksi koiria hoitava osteopaatti eli Jarmo Kyllönen Reporangasta. Alle puolentunnin käsittelyn jälkeen Nuutin painelun alla pettäneet takajalat pysyivät taas tanakasti pystyssä ja koiran alaselkä ei enää aristanut. Myös lihasvärinä loppui, eli selvästi osteopaatin manipulointi helpotti hermopinteitä. Ajan myötä tuota värinää saattoi kyllä tulla uudelleen, joten budjetin salliessa käytin Nuutin keskimäärin kahdesti vuodessa Reporangassa. Ei sekään halpaa lystiä ole, mutta selvästi toimi Nuutin selän kuntoutuksessa. Näihin aikoihin selän tilannetta arvioitiin myös suolitukoksen yhteydessä otetuista röntgenkuvista, eikä eläinlääkäri silloin havainnut nikamissa mitään hälyttävää.

Parin vuoden sisään alkoi kuitenkin tulla uutta oireilua, tällä kertaa satunnaista ontumista. Välillä hetkellinen nilkutus tuntui liittyvän liukkaisiin keleihin (alkoi tassun liukastumisen jälkeen) ja välillä taas koira tuntui ontuvan vahvasti levon jälkeen, mutta hetken jalkeilla oltuaan se saattoi jo kävellä normaalisti. Toisaalta ontuminen tuntui helpottuvan talvikeleillä, ja Nuutti tapansa mukaan nautti edelleen lumessa kieriskelystä täysin siemauksin. Kesähelteillä liikkuminen puolestaan saattoi hiipua todella vähäiseksi. Vuoden 2013 aikana ontumista oli silloin tällöin ja päätinkin kuvauttaa koiran uudelleen läpi lähitulevaisuudessa mahdollisen nivelrikon vuoksi. Samoihin aikoihin minut valtasi kova pentukuume (oikeastaan ensimmäistä kertaa  sitten Nuutin hankkimisen!) ja aloin miettiä, että nyt voisi olla korkea aika hommata pentu kasvamaan, kun Nuutilla vielä on jaksamista. Laiskanpulskealle corgille ei tekisi huonoa, jos sillä olisi kotona personal traineri, joka pitäisi sen liikkeellä. Nuutin uusintatutkimus otettiin maaliskuussa 2014. Alkukuusta tutkitutin silmät ja vähän myöhemmin kuvattiin lonkat, kyynärät ja tällä kertaa myös selkä virallisesti.

(Kaikki kuvat linkin takana)

Tällä kertaa tuloksissa oli myös yllätyksiä. Nyt vasemmasta kyynärästäkin löytyi sen verran muutoksia, että tulos kyynärien osalta oli 1/0. Ja vielä yllättävämmin lonkat tulivat Kennelliiton arvostelusta tuloksella D/C. Äkkiseltään siis vaikuttaisi siltä, että ontuvan kuusi vuotiaan koiran toinen oikea lonkka olisi nyt parempi, kuin nuorempana! Tulokseen voi kuitenkin vaikuttaa luustokuvien kanssa käytettävä "ikähyvitys" eli tietyssä (vanhuus)iässa näkyviä muutoksia annetaan tietty määrä anteeksi tulosta arvioitaessa, tai näin ainakin olen ymmärtänyt. Lonkkien ohella myös selästä tehtiin löydöksiä: yksi kalkkeutunut välilevy, onneksi laadultaan lievä sentään. Tulos ei ilahduttanut, mutta onneksi ei toisaalta myöskään mitään vakavampaa saati mitään pikaista leikkaushoitoa vaativaa nivelmuutosta ei löytynyt. Animagin eläinlääkäri suositteli Nuutille nivelvaivaisen koiran ruokaa (siihen asti Nuutti oli ollut parisen vuotta lähinnä semi-barffauksella eli liha- ja luuruokinnalla) ja painon pudotusta. Ehkä nivelvaivoista johtuen koiran liikkuminen olikin viime vuosina vähentynyt huomattavasti, nyt kun jälkikäteen asiaa arvioi.

Aloin  siis ohjeen mukaan syöttämään Nuutille nivelravinteita. Ruokana oli eläinlääkäriaseman Hill´s J/D reduced calories-nappulat (hinta lähemmäs 90e/12kg o.O) ja lisäksi vielä msm ja glukosamiinivalmisteita purkista. Tulehduskipulääkettä  (Rimadyl) saatiin käytettäväksi kuurina jos ontumista tms ilmenee. Samoihin aikoihin tuona keväänä meille muutti myös pieni sudenpentu, eli hollanninpaimenkoira kakaraneiti Kaida. Nuutin ontuminen ja jäykistyminen levon jälkeen on sen jälkeen ollut todella harvinaista! Vaikea on sanoa, onko asiaa helpottanut tuo uusia ruokavalio vaiko päivittäin "vanhustakin" aktivoiva pentukoira. Painoa on myös tämän myötä saatu vähän pois, tosin sulavan läskin tilalle kasvava lihas kompensoi painon alenemista, sillä sitkeästi Nuutin elopaino on aikalailla 20 kg tasan, liikkui se paljon tai vähän.

Nyt keväälle 2015 on sitten vihdoin vuorossa tuo Cartrophen-pistoskuuri. Siinä nivelapuaineita pistetään piikillä suoraan nahan alle tietyn ajanjakson ajan. Odotan mielenkiinnolla, kehkeytyykö Nuutista vielä uudelleen vetreä kirmailija. Tällä hetkellä sillä ei ole varsinaista oireilua, mutta se ei myöskään ole erityisen vauhdikas tai pitkien lenkkien kerjääjä. Mikäli pistoskuurin jälkeen liikunta lisääntyy, voisi olettaa että Nuutilla jonkinasteisia nivelkipuja ehkä on ollut, vaikka se ei sitä ulospäin olekaan näyttänyt.

Päivitys 10.6.2015:
Nuutti sai kevään aikana neljä pistosta Cartropheniä. Mitään isompaa oireilua/vaivaa ei kevään aikana ole ollut, mitä nyt Nuutti edelleen on välillä todella junttura lenkkeilemään minun kanssa (avopuolisoni kanssa se kyllä lenkkeilee edelleen mieluummin). Vaikea sanoa, olisiko ilman pistoksia corgin vointi ollut jotenkin huonompi. Mitään isoa muutosta en siis pistosten myötä huomannut, kesään mentäessä ja ilmojen lämmetessä Nuutin menohalut vähenevät muutenkin, joten nivelvaivojen määrää on vaikea arvioida (ts johtuuko jähiminen itsepäisyydestä (tai esim väärästä kelistä) vai kiputiloista...). Toisaalta nätillä kelillä koirien viettäessä aikaa takapihalla Nuutti vetää Kaidan kanssa melkoista rallia ja painia, joten ei se aivan sammaloitumassa ole.

 Ehkä kun trimmaan sen turkkia vähemmäksi ennen kunnon helteitä, Nuutti taas piristyy edelliskesän tavoin. Nuutin turkki on todella paksu eikä alusvilla tunnu kevenevän edes kesäksi, joten katson parhaaksi helpottamalla sen oloa trimmerin avulla. Jahka tämän kevätkauden viimeinen kaverikoirakäynti on ohi tällä viikolla, ajetaan kookipojalle taas viileämpi kesätukka :) Lisäksi kesän aikana olisi tarkoitus käyttää sitä myös osteopaatin vieraisilla, jotta saadaan mahdolliset nivelpinteet yms jumit selästä pois.

Päivitys 3.4.2016:
Talvi on mennyt ahkeralla liikunnalla, Nuutti kun rakastaa lunta ja pakkasta :) Pitkiä lenkkejä on jaksettu hyvin eikä ontumista tai jäykkyyttä ole lenkkien jälkeen ollut. Nyt kevään mittaan, kun kelit ovat lämmenneet ja lumi vaihtunut loskaan ja sohjoon, on Nuutin menohalutkin hieman vähentyneet. Selvästi corgi tykkää kävellä eniten pehmeällä pohjalla, eli lumella tai metsäpoluilla. Se myös nukkuu nykyään mieluiten pehmeällä alustalla, eikä paljaalla viileällä lattialla, niin kuin nuorempana.

Viime  syksynä käytimme Nuutin osteopaatilla. Yllätykseksemme osteopaatti ei löytänyt poitsun selästä juurikaan hoidettavaa, yhden pienemmän nikamajumin (tms) hoitaja niksautti auki, mutta muutoin hän kehui Nuutin olevan paremmassa kuosissa kuin aiemmilla käyntikerroilla. Selvästi kotona oleva personal trainer on hoitanut hommaansa hyvin ;) Alkutalvesta Nuutti sai myös laserhoitoa luotto-fysioterapeuttimme luona. Lonkkiin ja toiseen kyynärän annetus laserhoidon pitäisi vähentää nivelissä vallitsevaa tulehdusta. Nuuttia laseroitiin aluksi kahdesti viikossa ja sen jälkeen noin kerta per viikko tahdilla noin kuukauden ajan. Laserista en huomannut mitään näkyvää vaikutusta Nuutin kuntoon, mutta eipä niistä haittaakaan ollut. Nyt keväällä sitten käytimme Nuuttia kahteen otteeseen vesijuoksumatolla kävelemässä, noin vartin session kerrallaan. Tästä "hoidosta" Nuutti ei selvätikään pitänyt, sen verran vaikea se oli juoksumatolle saada :D Vaikka se luonnonvesissä omaehtoisesti kahlaileekin, niin tämä keinotekoinen kahlailu ei selvästi ollut herran egolle sopivaa. Toivon mukaan kevät lämmittää meren ja järvet nopsaan, niin voidaan vaihtaa ulkona lumessa käppäily rantavesissä kahlaamiseen, niin pysyy kunto yllä :)

Viimeinen päivitys:
Nuutti lopetettiin 10.9.2018.
Vuoden 2017 aikana etenkin oikeassa takajalassa alkoi näkyä yhä selvempi liikeradan muutos. Koira ei nostanut jalkaa enää normaalisti, vaan tassu laahasi maata yhä selvemmin kävellessä. Se näkyi tassukarvojen kulumisena varpaiden päältä tai sivulta. Kesän lopulla 2017 aloimme tukea Nuutin takapäätä remmillä: talutusremmin lenkki kulki oikean takajalan alta, jolloin se tuki koiran peräpäätä suorassa. Talven mittaan jalan käyttö väheni jumppaamisesta, tukemisesta ja muista kuntoutusyrityksistä huolimatta. Lenkeille Nuutti olisi kuitenkin ollut lähdössä normaaliin malliin ja etenkin vedessä kahlailusta se piti edelleen kovasti.

Vuoden 2018 aikana samoja oireita alkoi kuitenkin näkyä myös vasemmassa takajalassa. Koira säilytti kuitenkin loppuun asti pirteän mielialan, se ei vaikuttanut olevan millänsäkään, vaikka takajalat eivät oikein kantaneet: helpompi corgilla olikin kulkea hyljemäisesti kankku maassa ja takajaloilla vauhtia potkien, sen sijaan että olisi edes yrittänyt nousta takajalkojen varaan. Nuutti tuntui loppua kohden unohtavan täysin että sillä edes oli takajalkoja: se oppi nopeasti käskyttämään erilaisilla murahduksilla ja urisemalla ihmisiä, kun se piti nostaa sohvalle, auttaa lähemmäs petiä tai jos sille piti tuoda vesikuppi kuonon eteen. Tässä vaiheessa olin itse aika varma, että kyse on etenevästä selkäydinrappeumasta (degeneratiivinen myelopatia, DM), mutta sitä ei diagnosoida kuin ruumiinavauksella tms. Kipuja vaiva ei tuo, mutta sitä ei myöskään voi parantaa: hermoston toiminta vain pikkuhiljaa katoaa rapautumisen myötä. Monesti tähän vaivaan liittyy myös pidätysongelmat, mutta Nuutti onneksi säilytti suolenhallintansa. Vain pariin otteeseen vuoden mittaan unien aikaan siltä pääsi pieni kova kakkakikkara putkahtamaan pedille, mutta muutoin sen hoito tarpeensa vain ulkoillessa niin kuin ennenkin.

Nuutti sai viettää viimeisen kesän omassa kodissamme rennosti oloneuvoksena. Passasimme sitä parhaamme mukaan ja koira vaikutti kaikin puolin tyytyväiseltä eloonsa, eihän se koskaan eläessään mikään vauhtihirmu tai hepulirallaaja olekaan ollut.  Toki tuettuna ulkoiluttaminen (teimme takapäätä varten pehmustetut valjaat, joilla korvattiin takajalkojen heikkeneminen) vaati ihmisiltä vaivannäköä huomattavasti. Seuraava aste olisi ollut hankkia koiralle pyörätuoli, mutta siihen meillä ei missään vaiheessa ollut tarkoitus lähteä. Kieltämättä lopetuspäätöstä tuli lykättyä pariin otteeseen, koska  elämäniloista koiraa ei ollut helppo lähteä viemään piikille. Lopulta, ennen syksyisten märkien kelien alkua, se päätös kuitenkin tehtiin. Ennen pitkää takajalattomuus olisi alkanut näkyä etupään särkyilynä. Corgilla oli kuitenkin ikää jo 10,5 vuotta, joten vanhuudenvaivojen lisääntyminen olisi vain ajan kysymys.

Niin ihana rotu kuin corgit ovatkin, niin nivelvaivat ovat kaikkineen niin raskas perintötaakka, etten tiedä kestääkö sydämeni koskaan toisen corgin hankkimista. Tämä mainio rotu ansaitsisi niin kovin terveemmän kropan <3 Mikäli terveyskehitys tulevaisuudessa paranee, ehkä vielä jonain päivänä voin harkita maastonakin hankintaa uudemman kerran. Siihen asti pitäytynen muissa roduissa.

-------------------------------------------------------------------------------------------------

Vertailussa nivelravinteet

Nuutille on syötetty vuosien mittaan useampaa eri yrityksen nivelvalmistetta, aika paljon on menty sen mukaan mistä on edullisesti saatu. Tässä hieman vertailua siitä, millaisia pitoisuuksia eri valmisteissa on ollut tärkeimpien nivelapuaineiden  (MSM, glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti) osalta. Ilmoitetut mitat ovat n. 20 kg (15-30 kiloisten luokka yleensä) koiran päiväannoksesta katsottu (useimmissa tuotteissa mainitaan, että annosmäärän voi puolittaa 4-6 viikon käytön jälkeen ylläpitoannokseksi).

Biofarm: Cartivet+msm-jauhe.
Glukosamiini: 750 mg
MSM: 750 mg
Kondroitiinisulfaatti: 600 mg

Jahti&Vahti Nivelravinne-jauhe.
Glukosamiinia: 1000 mg
MSM: 1000 mg
Kondroitiinisulfaatti: 600 mg

VetUk: Joint Nutriment-tabletit.
Glukosamiini: 500 mg
Kondroitiinisulfaatti: 400 mg

Vetzyme: High strength, flexible joint-makutabletit.
Glukosamiinia: 225 mg
MSM: 59.94  mg
Kondroitiinisulfaatti: 162 mg

Pharmacare: MSM Powder-jauhe (valmiste hevosille)
Sisältää metyylisulfonyylimetaania 99,5 %.

Vitabalans: Glucosamin Strong-tabletit (valmiste ihmisille)
1 tbl sisältää glukosamiinisulfaattia 750 mg.

Trikem: Hyaluron 365 - Working Dog-öljy (500 ml)
Glukosamiinia: 600 mg / 10 ml
MSM: 1000 mg / 10 ml
Kondroitiinisulfaatti: 54 mg / 10 ml
Hyaluronihappo: 11 mg / 10 ml

Aviforme: Suppleaze Gold Joints (hevospuolen valmiste), (600 g-5 kg pakkauskoot)
Glukosamiinia: 5500 mg/10mg
MSM: 2460 mg/10 mg
Kondroitiinisulfaatti: 2000 mg /10mg
Hyaluronihappo: 40 mg/10 mg

---------------------------------------------------
Ruokia:
Määrät ilmoitettu mg/kg.

Hill´s Perscription Diet: J/D, reduced calories-nappula
Glukosamiinia: 1035 mg
MSM:--
Kondroitiinisulfaatti: 800 mg

Canagan Light/Senior - nappula
Glukosamiinia:  1700 mg
MSM:1700 mg
Kondroitiinisulfaatti: 1200 mg

Acana Wild Prairie-nappula
Glukosamiinia:  700 mg
MSM:---
Kondroitiinisulfaatti: 1500 mg
-------------------------------------------------------------------------------------------------

Nivelrikosta lisää, esim:
http://www.vetmed.helsinki.fi/botuliini/nivelrikko.html
http://www.elainlaakariin.fi/koiran-nivelrikko-2/
http://www.animagi.fi/koiran-ja-kissan-nivelrikko

Aiheeseen liittyviä linkkivinkkejä otetaan vastaan :)