Minulla on vielä nyt toukokuun ajan käyttöoikeus koirahallilla, joten ollaan jatkettu noin kerta viikkoon sisällä tottistelua. Molemmille koirille on ohjelmassa ollut tottiksen perusteiden lisäksi tokon avo-luokan liikkeitä. Kaidalle pitäisi pikkuhiljaa alkaa miettiä voittaja-luokan liikkeitä, mutta paljon helpomalta on tuntunut vain opettaa avoluokkaa junnullekin. Mina onkin oppinut varsinkin merkin kierron yllättävän nopeasti ja ruutukin on hyvällä mallilla jo. Hankin myös metallisen noutokapulan, jolla on etenkin Minan kanssa treenattu myös tottiksen noutoja, koska puisen kapulan kanssa kapulan saisi hioa joka treenikerran jälkeen uudestaan sileäksi. Juniorilla on ihan vähän vain taipumusta järsiä mennessään puukapulan keskiosaa poikki...😒 Ja olemme myös hyödyntäneet agility-kenttää tuomaan vaihtelua treeneihin: tottistelun jälkeen on käyty tekemässä putkirallia, A-estettä ja pujottelukeppejä ihan kuntoilumielessäkin.
Ulkotreenien osalta olemme käyneet vasta tekemässä kaksi esineruutu treeniä itsekseen. Eka kerta meni Minalla rallatellessa ja Kaidalla ruudun etualaa nuohotessa, mutta pari päivää myöhemmin kun kokeiltiin uudelleen, oli molemmilla jo ihan oikeaa ajatusta mukana touhussa. Saimme treeniin seuraksi myös valokuvausta opettelevan kaverini, hänen ottamiaan upeita treenikuvia tämän postauksen lopuksi!
Tälle viikolle on nyt sovittuna yhdet tottistelut ulkokentällä ja toivon mukaan viikonlopulle myös hakutreenit, joten pikkuhiljaa alkaa koiratreenikalenterikin taas täyttyä. Riippuen kesän koronavirus-rajoituksista, olisi ehkä jo kesäkuun lopulla mahdollista pitää pk-kokeita, joten Kaidan kanssa pitäisi alkaa valmistautua koekauteen. Se on ollut talven jäljiltä pulleassa kunnossa, joten pururatojen nyt kuivuessa otetaan pyörälenkit ohjelmistoon, jotta raitapaita olisi myöhemmin kokeisiin lähdettäessä hyvässä tikissä! Toinen asia Kaidan kohdalla harkinnassa ollut mahdollinen sterilisaatioleikkaus. Sen ehtisi vielä tässä kuussa leikkauttaa, niin ei tarvisi murehtia jatkossa koekauteen sattuvia juoksuja yms. Toki steriloinnissa on myös aina riskinsä, eikä se myöskään ole ison koiran kohdalla halpaa huvia (hinta arviot näyttivät olevan el.lääkäreiden sivustoilla hieman alle 500e yli 25 kiloiselle nartulle), joten ihan kepeästi ja kiireellä ei tätä päätöstä ole tarkoitus tehdä.
Eiköhän tästä siis hiljalleen aleta kevääseen ja kesään heräillä. Toivon mukaan treeni-into alkaa taas löytyä eri tavalla, kun vain saadaan ne ekat treenit aikaiseksi!
Ja sitten niitä kuvia. Tässä parhaat palat, kokonaisuudessaan kuvaussession anti löytyy kuva-albumista. Ensin esineitä pääsi haeskelemaan Kaida:
Ja sitten Mina, jolle on kaikenkaikkiaan otettu alle 5 kertaa esineruutua ylipäätään:
Ja sitten vielä pari Minasta otettua poseerausta. Mina ehti pääsiäisen jälkeen tiputtaa kaiken karvan, joten se näin 1,5 vuotiaana melkoinen kuikelo...edelleen siis :D