Nykyisen työni myötä omienkin koirien ruokavalio on monipuolistunut huomattavasti. Kun on töissä raakaruokintaan erikoistuneessa eläintarvikeliikeessä, niin väkisinkin sitä huomaa panostavansa koiriensa ruokkimiseen. Tässä tapauksessa siis suutarin lapsilla on todella mukavat kengät ;)
Mitä Kaidalla ja Nuutilla on siis ruokalistalla? Tässä lyhykäisyydessään kertomus meidän ruokintatottumuksista. Pakko tosin heti mainita, että juurikin siitä syystä että ruokaa on nyt helposti saatavilla, myös ruokakuppien sisältö vaihtelee päivittäin tai ainakin viikoittain! Myöskin lisiä tulee kuppiin heiteltyä aina sitä mukaa, kun sopivia tabuja sattuu tarjouksista löytymään. En siis ole fanaattinen määrien ja pitoisuuksien laskija, vaan seuraan enemmän koirien yleisvointia: jos energiaa riittää, paino pysyy oikeana, turkki kiiltää ja kakat ovat kiinteitä, niin ruokinta tuskin on pahasti pielessä.
Nuutin aamupala. Tällä hetkellä menemme 50-50 linjalla, eli koirat syövät puolet raakaa ja puolet nappulaa. Aamupalalla on raakaruuan vuoro. Koska Nuutti on ikuisuusdieetillä, sen kanssa pitäydytään mahdollisimman kevyissä jauhelihoissa. Pappacorgi saa siis suurin piirtein parin desin edestä lihakasvis-mixiä (Murren tai Mushin: kasvikset +öljy+kana/nauta/possujauhelihaa), possun tai kanan sydän- tai sisäelinjauhelihaa (todella vähärasvaista!) ja vaihtelevasti raakalihapullia. Toisinaan pullien tilalla Nuutille annetaan kanankaula, jotta sekin saa hampaille tekemistä. Yritän muistaa noin kerran viikkoon laittaa mukaan myös maksaa kattamaan vitamiinien tarvetta.
Kaidan aamupala. Kaidan aamupala sisältää vaihtelevasti erilaisia jauhelihoja ja rustoluita. Juuri nyt käytämme esimerkiksi norjalaista Vom og Hundemat-täysravintoa (vomoghundemat.fi/), koska vaihtelu virkistää! Ja koska raitapaidan kanssa ei tarvitse kaloreita laskea, se saa aamuisin kuppiinsa myös kotimaisen Mushin Voima-lihalevyn (www.mushbarf.com/fi/koiranruokamme/mush-barf-voimar-lihaseos-meat-mix). Ja kuten corgille, myös Kaidalle tarjoillaan maksaa noin kerran viikossa. Lisäksi rouskuteltavaa hollannikkaalle annetaan sian rintarustopalojen muodossa. Ne pitää vain tarjoilla vasta kun kuppi muilta osin on tyhjä: muutoin Kaida ahmii enimmät jauhelihat ja lähtee sitten herkuttelemaan rustolla olohuoneeseen...ja sillä välin Nuutti käy mussuttamassa Kaidan ruuanloput parempiin suihin :D
Iltapalat. Iltaruuaksi on siis turvotettua kuivamuonaa. Molemmilla on ollut viime vuodet käytössä Canaganin nappula: Nuutilla Light/Senior ja Kaidalla Free Run Chicken tai Country Game. Nuutin annos on noin 1 desi, kun taas Kaida saa noin 2,5 desiä. Nyttemmin Canaganin sekaan on mennyt myös esim. Orijenin Senior ja Six fish-napuja, kun on tullut ostettua töistä päiväysvanhoja tuotteita mukaansa edullisemmin. Jatkossa on tarkoitus siirtyä Acanan ja Orijenin ruokiin pääpainoisemmin, koska niitä saan helposti ostettua töistä.
Nappulan sekaan menee sitten lisuke poikineen. Molemmille menee tällä hetkelle mm. lohiöljy (Kennelrehulta), sinkki (pikolinaatti on sinkistä parhaiten imeytyvä muoto) ja glukosamiini+ kondroitiinisulfaatti+ msm-jauhe (hevospuolen valmiste). Lisäksi valikoimaan tuli juuri myös magnesiumtabletit, Möllerin Tupla-kapselit sekä kalsium-jauhe. Kahdesti viikossa nappulan sekaan heitetään Teräsrekku-monivitamiinia, eikä muuta.
Varsinaisten ruokien välillä koirille annetaan monesti pientä päiväpalaa, esimerkiksi Dentalsticksit ja lihapulla kongista tarjoiltuna. Etenkin Nuutilla on toisinaan taipumus närästellä tyhjää mahaa, mikä on hieman haastava yhdistelmä ylipainon kanssa: toisaalta ei saisi antaa yhtään liikaa ruokaa, mutta toisaalta liian vähäinen ruoka aiheuttaa sitten sappinesteen sekaista oksentelua :/ Ruokahalun kanssa kummallakaan koirista ei ole onneksi ongelmia! Lähes kaikki mahdollinen kelpaa, etenkin herraskoiralle. Sen harrastus onkin kerjätä aamupalapöydässä koiraverona osansa leivän päälle siivutettavasta kurkusta ;) Se on sentäs laihduttajallekin sallittu herkku! Kaidalle on annettu aina silloin tällöin kovempiakin luita (nautaa, lammasta, heppaa) järsittäväksi. Sillä ei ole missään vaiheessa ollut ongelmia luiden syönnissä, toisin kuin Nuutilla jonka vatsa vetää herkästi umpeen liian tuhdista luuannoksesta. Parin männävuosien suolitukosepäilyksestä johtuvan eläinlääkärireissun jälkeen tulin siihen tulokseen, että corgi saa jatkossa vain broilerin luita.
Näillä siis mennään tällä hetkellä. Tämän talon ravintolassa menu ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, vaan muutoksia tehdään ihan kulloisenkin fiiliksen (ja taloudellisen tilanteen) mukaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti