Kaidalle vihdoin TK2 tokossa!

Lähdimme vähän lyhyellä varoitusajalla taas Kaidan kanssa verestelemään tokotaitoja. Huomasin sattumalta tokokokeen Oulusta, missä oli vielä tilaa, joten ihan mielenkiinnosta piti ilmoittautua. Josko se meidän kuudes ykkönen saataisiin ja sen jälkeen voisi vaikka miettiä Kaidan sterkkausta yms. jotka taas vaativat pidemmät dopingvaroajat ja toipumiskauden.

Kun meillä on ensin korona siirtänyt tokokokeisiin osallistumista vuodella, näytti nyt että harvinainen kesä-myrsky lykkäsi yhä osallistumista! Alkuperäisestä ajankohdasta tokokokeemme siirtyi viikolla myrskyn vuoksi: se oli toisaalta meille hyvä, sillä siirron ansiosta ehdimme käydä tekemässä vielä yhdet ulko-tokotreenit Kaidan kanssa ja nyt saimme treenikaverin liikkuriksi, mikä olikin tervetullut harjoitus pitkästä aikaa.

Tiistaina 29.6. koe lopulta saatiin pidettyä ilta-aikaan ok kelillä. Omasta jännittämisestä huolimatta Kaida suoritti tapansa mukaan liikkeet maltilla, mutta varmasti. Saatiinkin avo-luokasta parhaimmat pisteet näin kolmansissa kokeissa, ja ykköstulos ja TK2 sieltä pätkähti kisakirjaan, jippii! Tarkempi pisteystys kokeen osalta löytyy blogin "Kaidan tuloksia" sivulta eriteltynä.

Meidän tokoilutahti ei ole päätä huimannut. Ensin tehtiin vuonna 2015 kolme alo-luokan koetta saman syksyn aikana ja sen jälkeen tuli neljän vuoden tauko, jonka jälkeen suoritettiin yksi koe per vuosi (viimeisin koetauko tosiaan koronan myötävaikutuksella). Vaikka kisarutiinia ei päässyt tulemaan eikä liikkeetkään oikein päässeet jäämään lihasmuistiin, niin siitä huolimatta Kaida taituroi joka kerralla  ykköstuloksen verran pisteitä!

Etenkin nyt, kun olen enemmän treenaillut Minan kanssa, oli mukavaa vaihtelua voida viedä kokeeseen vanhempi, kokenut koira, joka ei turhia hötkyillyt. Toki Kaidallakin on omat ongelmansa, kuten se että se alkaa herkästi murisemaan muille koirille jos joku tuijottaa sitä, joten sen verran pitää Kaidaa valvoa ettei se pääse provosoitumaan tyhjästä. Se on kuitenkin jo tuttua, joten tokokokeessakin saattoi luottaa koiraan ja siihen, ettei se keksi mitään ylläreitä tai yritä vaikka jahdata lentäviä lehtiä tai häiriinny vieressä kulkevasta liikenteestä. 

Vaikka Kaida on vähän rentoutunut kun tottissuoritukset (ja etenkin hypyt ja laukaukset) on nyt jääneet treeneistä pois, sillä on yhä seuraaminen vähän kireää ja jännittynyttä. On vähän vaikea arvioida, saisiko suorittamisen treenattua jotenkin taas rennommaksi, vai veisikö lisätreenaus ja hiominen Kaidaa taas vain jäykkemmäksi (ja kävisi selkälihasten päälle). Periaatteessa tokon voittaja-luokan liikkeissä ei olisi koiralle mitään liian vaikeaa, mutta niin kauan kuin se ei pysty suorittamaan seuruuta rennosti, en halua painostaa koiraa treenaamalla yhtään enempää. Kaidalla on kuitenkin jo nyt niin hyvät meriitit ja tittelirivistöt, että en ole lainkaan pettynyt vaikka se nyt tämän TK2-koularin myötä joutuisikin vetäytymään eläkkeelle ja täysin pois kokeista. Kaida on ollut maailman paras treenikaveri ja kumppani kokeissa. 

Olemme Kaidan kanssa opetelleet yhdessä kaiken nollasta ja olenkin ollut yllättynyt, miten pitkälle ollaan päästy! Tälläisen tiimikaverin kanssa koeuran loppuminen on tietysti haikeaa, mutta toisaalta tiedän että Kaida myös nauttii täysillä kun saa olla rennosti kotikoirana ja aina välillä sitten höntsäillä lempilajejaan vailla tulostavoitteita <3

Lopun  kuvasarjassa maailman paras Kaida saa tokokokeen jälkeen ansaitsemansa tulosburgerin: TK2:sta ansaitusta TUPLApihvipekoni-hampurilaisen!