Lämpöiset kelit ovat vauhdittaneet lumen sulamista ja vesistöjen tulviminen muutti meidänkin lähipellon maauimalaksi. Kaida toki heti luvan saatuaan riensi kahlaamaan ja ruoppaamaan pohjia, ja hyvin pian myös Mina seurasi perästä. Juniorin vesipeto-ominaisuudet ovatkin mietityttäneet, kun talvipentu on tähän mennessä päässyt vain kerran uimalaan ja luonnonvedet ovat tähän asti käsittäneet lähinnä kuralätäkköjä. Varsin pelottomasti kakarakoirakin kuitenkin veteen suunnisti, vielä ei ihan uimasyvyyteen asti menty mutta ehkä tästä toisestakin hollannikkaasta kuoriutuu vielä kesän mittaan raitasaukko :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti