keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Kehätreenit jatkuu

Kevään myötä treenimahdollisuudet kakarakoiran kanssa ovat taas alkaneet lisääntyä. Tänään osallistuimme tauon jälkeen näyttelytottumistreeneihin ulkokentällä. Talvisiin hallitreeneihin verrattuna selvää kehitystä oli tapahtunut! Kyllä tuolla penskalle on pikkuhiljaa kehittymässä itsehillintää ja jonkinlaista kuuliaisuuttakin jopa. Treeneissä Mina edelleen olisi rynnimässä muiden koirien luo liina kireänä, mutta nyt se ei sentään enää kilju ja huuda samaan aikaan :D Nameja kohtaan osoitettiin hyvin kiinnostusta, vaikka häiriöitä olikin ympärillä. Kehässä juoksutus on yhä vaikeaa, koska tuo vilivilperttimäinen puskutraktori yrittää juosta kaikkialle muualle, paitsi tylsää kehää ympäri, tai sitten se tarjoaa tottis-seuraamista. Mutta seisotuksesta kouluttaja Marjo Sumen antoi jopa kehuja: nuoreksi koiraksi Mina jaksoi poseerata todella täpäkästi häiriöistä huolimatta.
Tässä on vielä jokunen viikko aikaa treenailla kehäkäytöstä, sillä Minan ensimmäinen näyttely on jo buukattu: ilmoitin Minan ja Kaidan kannatusmielessä Kuusamossa pidettävään ryhmänäyttelyyn kesäkuun alkuun. Mina ehtii juuri sopivasti vielä pentuluokkaan, joten ehkä siellä vallaton käytös annetaan anteeksi.

Näto-treenin jälkeen palasimme kotiin bussilla. Bussia odotellessa ehdimme käydä kentän laidalla ihmettelemässä jalkapalloilijoita, skeittaajia ja skoottaajia. Kovemmatkaan paukahdukset skeittiparkista eivät näyttäneet juniori hätkäyttävän. Bussipysäkilläkin maltettiin odottaa sievästi, vaikka vieressä meni nelikaistainen vilkas tie. Minan kanssa ei ole tehty bussimatkailua kuin muistaakseni kerran pentuaikana, mutta eipä tuo näyttänyt olevan moksiskaan siitä (mitä nyt yritti kiivetä bussikuskin syliin kieli edellä ennen kuin ehdin estää). Pentuna riesana ollut autojen perään hönkääminen on myös loppunut vähän yllättäen! Vaikka Mina edelleen fiksoituu salamana lentäviin lehtiin ja lintuihin, niin autoista, pyöristä yms se näyttää nyt päässeen yli: ne huomataan, mutta ei enää yritetä rynniä päin.





Loppuun vielä muutama luontokuva, sekä lätäkkövideo. Lumien lähtö on laajentanut meidän lenkkeilyreitistöä, mutta edelleen holskuista näyttää metsälenkeillä parasta olevan kuralätäköt 😏









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti