Täytynee siis vain treenata ja toivoa, että myöhemmälle syksylle koekalenteriin ilmestyy lisää kokeita Pohjois-Suomeen, jos sitten emme tuonne Kemiin lähde yrittämään. Sen verran on kuitenkin hiemista niin maastossa kuin tottiksessakin, että melkoisen iso kynnys ekaan kokeeseen tulee olemaan. Vaikka haku muutoin sujuu, niin Kaida on nyt parissa viime treenissä alkanut jähiä näytölle lähdössä. Joudun antamaan useamman käskyn, ennen kuin koira lopulta ottaa vinkistä vaariin ja säntää takaisin maalimiehelle hakemaan herkut ja/tai pallolelun palkaksi. Viestissä myös alku sujuu yleensä hyvin, mutta viimeisillä etapeilla joudun yhä enemmän kutsumaan Kaidaa jotta se irtoaa kakkosohjaajan luota ja viidennelle etapille sitä on jouduttu saattelemaankin lähemmäs, ennen kuin koira hoksaa juosta vielä viimeisen kerran ykkösohjaajalle. Iso kysymysmerkki siis on, kummassa lajissa olemme ensin koevalmiita! Voipi olla, että asian ratkaisee ihan vain se, kumpaan lajiin sattuu löytymään ensin sopiva koeaika ja -paikka.
Ensi viikolla pääsemme onneksi tehokuurille treenauksessa, sillä osallistumme belgianpaimenkoirien pk-leirille. Pääsemme siellä viikonlopun ajan treenaamaan niin tottista, esineruutua kuin viestiäkin (piti valita vain yksi maastolaji). Tälle viikolle on vielä luvassa vähän erilaisia koiratouhuja: Kaida pääsee torstaina tottistreenien lisäksi osallistumaan vinttikoiraradalla pidettäviin kiihdytyskisoihin! Mielenkiinnolla odotan, minkälaisen ajan tämä elosalama kellottaa alle 100m radalla. Ja sunnuntaina puolestaan Nuutin kanssa suunnataan Oulu Kv-näyttelyyn, missä corgiherra saa taas edustaa kaverikoiria ja pääsee toivon mukaan kerjäämään paljon paljon rapsutuksia ;)
"Näytä!". Kuvan hakutreeneissä otti Merja Mäkelä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti