Illalla pääsimme vihdoin päivystävän tohtorin juttusille (tietenkin vastaanottoajan ulkopuolella, eli maksut tuplina...onni on koiravakuutus näissä tilanteissa!!) ja ihoon päätettiin pistää muutama tikki, jotta haava paranisi nopeammin. Olin jo heittää hyvästit ensi viikon lauantaina olevalle näyttelyreissulle, mutta onneksi eläinlääkäri tarkisti, että käytettyjen rauhoittavien lääkkeiden varoaika on 7 vuorokautta (näyttelyyn on 8 vuorokautta :D ), eli jos vain koipi paranee hyvin, ei estettä sen puolesta näyttelyyn menolle ole :) Itse potilas ei ole ollut haavasta moksiskaan, tytöllä taitaa olla melko korkea kipukynnys. Eniten ahdistusta Kaidalla aiheuttaa suojakauluri, jota pitää pitää haavan nuolemisen ehkäisyksi. Tikkauksen jälkeinen yö menikin unettomasti, kun potilas nousi noin tunnin välein ylös törmäillen seiniin ja oviin ja se piti käydä saattamassa takaisin pedille ja makuulle.
Toivottavasti haava paranee nopeasti ja junnu muistaa jatkossa hieman katsoa missä ryntäilee! Tähän asti ollaankin oltu onnekkaita, kun Kaidalle ei mitään pikku naarmuja isompia ole tullut, vaikka se melkoisen villi pikkuapina onkin ollut pennusta asti ;)
In English: We were just recovering from Nuuttis eye accident when the next trouble emerged. Yesterday Kaida was the unlucky one as she got a small cut in her back leg while we were on walk in forest. Even though the cut was clean and wound wasn´t bleeding I decided to take her in to vet station just in case. I am very very relieved that we got pet insurance for Kaida because as it happened to be evening the vet prices were higher than during day time! Kaida got couple stitches in her leg and luckily the tranquilizer the vet used has only 7 days "quarantine time". So if the leg is OK next week we can visit the dog show (first time since January) on Saturday next week :)
Kaida has been very good patient as she seems not to be bother by wound at all. Only tricky thing is the wide plastic collar she have to wear to prevent her licking the wound or biting the stitches. I didn´t get much sleep last night as Kaida waked up about once per hour and started to bumble to walls with her collar and I had get up to lead her back to her bed.
Now we have just to hope that the wound heals easily. And maybe after this Kaida remembers to look at where she runs. Actually it is quite surprising that she hasn´t got any bigger injuries before this even though she is pretty wild and quick little monkey ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti