Sankarit areenalla

Reissaamisen täyteinen Messariviikonloppu on jälleen ohitse. Tänä vuonna perinteinen näyttelyreissu oli meille erityinen, sillä lauantain rotukehän lisäksi Kaidalla oli sunnuntaina edessä vielä tärkeämpikin esiintyminen: Marko ja Kaida noutivat yhdessä Kennelliiton myöntämän Sankarikoira-tittelin, yhdessä 13. muun paikalle päässeen koirakon kanssa.  Videotaltiointi Sankarikoira-palkitsemisesta löytyy Koiramessut 2018 sivustolta.  Vaikka itse tilaisuus oli omasta mielestäni ehkä hieman hätäinen ja vaatimaton, jos verrataan sitä ennen olleeseen koiratanssikisojen palkintojen jakoon, niin katsomot olivat täynnä ja jokainen koira sai ansaitsemansa huomionosoitukset. Enkä varmasti ollut ainoa jonka silmät meinasivat kostua palkitsemisen aikana! On nämä vaan korvaamattomia ihmisen parhaita kavereita <3

Sankarikoirat saivat kunniakirjan ja kukkien lisäksi herkkukassin ja ihmisille oli kahvittelutilaisuus palkintojen jaon jälkeen. Kaida sai lisäksi jo lauantaina muistamisen Hollanninpaimenkoira yhdistykseltä. Yhdistyksen edustajat kävivät näyttelykehän laidalla luovuttamassa kauniin kukkakimpun ja kiittelemässä hyvästä pr-työstä rodun eteen :) 

Ja eihän meillä tosiaan lauantaina mennyt huonosti itse Winner-näyttelyssäkään! Pitkäkarvaisia holskuja oli paikalla vain neljä, 2 urosta ja 2 narttua. Ruotsalaistuomari valitsi kuitenkin taas karvaa tiputtelevan Kaidan rotunsa parhaaksi. Saimme siis vielä yhden Nord-sertin ja Helsinki Winner-tittelin lisättäväksi neidin saavutuksiin. Ryhmäkehässä tuomari katsoi koirat pariin otteeseen läpi, muttei liikuttanut. Molemmilla tarkistuskierroksilla hän kävi kuitenkin jopa kopeloimassa Kaidaa, mikä on sentään enemmän kuin pelkkä nopea vilkaisu kuten ryhmäkehissä yleensä. Mikään holskuista ei sijoittunut ryhmäkehässä, vaan vähemmän yllättävästi tuomari poimi jatkoon viereisen tutumman ja turkikkaamman belgin.

Onneksemme emme olleet ilmoittaneet Kaidaa lainkaan rotukehään sunnuntaille, koska sen piti jaksaa iltapäivällä vilkas päivä sankarikoirahulinoissa. Lisäksi lauantai-sunnuntai välinen yö meni pitkälti nukkumatta, koska ilmeisesti runsas namien syönti heitti neitikoiran mahan löysälle. Ravasimme siis yöllä useaan otteeseen ulkona. Aamuun mennessä maha onneksi rauhoittui ja kotimatkakin meni sitten nopsasti koiran ottaessa univelkoja takaisin. Runsaiden shoppailujen (namien ja herkkujen lisäksi mm. pennulle takki ja remmi, sekä purutyyny tulevaisuuden treenejä odotellessa ja uusi alusta häkkiin yms) lisäksi kotiintuomisina olisi siis mieltä lämmittävät tittelit. Kaidasta ei kyllä voi olla kuin ylpeä, jälleen kerran <3

PS. Juniori oli koko viikonlopun hoidossa anoppilassa. Eka kerta yökylässä kodin ulkopuolella ei ollut pennulle ilmeisesti homma eikä mikään. Hoitokoteilu, autolla ajelut ja vierailut appivanhempien menoissa mukana vieraissa paikoissa sujuivat kaikki ongelmitta.