Puppy mission accomplished!

Näin jälkikäteen ajateltuna kului vain silmänräpäys siitä, kun Mina ennen joulua kävi Joensuussa treffeillä Ruuti-uroksen luona ja nyt pääsiäisenä 6 tomeraa holskunpoikasta jo lähti omiin koteihinsa ja me saatiin Mina takaisin kotiin! Juurihan pullat saatiin uuniin ja nyt ne ovat jo itsenäistymässä, mitä ihmettä?! Ehdimme tavata nuo Minan pienet joulupiparit sopivasti pitkänä perjantaina, ennen kuin ensimmäiset minionit siirtyivät onnellisten uusien omistajiensa huomaan. Veimme myös pentureppuihin mukaan teemanmukaiset jouluiset terveiset uusiin koteihin. Kaikki ottamani Joensuun reissun pentukuvat ja muitakin kuvia Minan pentuprojektin tiimoilta löytyy nyt albumista!

Vieläkin ihmetyttää, miten meidän pieni Mina saikin kasvateltua niin hienon lauman pieniä raitapaitoja, ja miten hyvin se otti mamman roolinsa ja vieroitukseen asti jaksoi leikittää pentuja ja tietenkin putsailla niiden naamat ruokailujen jälkeen. Pennut olivat itsevarmoja ja ihastuttavan sosiaalisia. Ja ihme ja kumma kyllä selvisimme pentukuume-koetuksesta: emme ottaneet itselle tästä pentueesta Minalle junioria kasvamaan rinnalle. Pentuja oli kyllä ihana pallutella ja sylitellä kasvattajan luona, mutta silti oli tavallaan huojentavaa ottaa kyytiin vain Mina (jonka kanssa sormet jo syyhyävät päästä jatkamaan tokotreenailua ja miettimään kesän hakutreenejä!) eikä niin paljon aikaa ja vaivaa vaativaa pentua sen lisäksi. Yksi aktiivisessa treenivaiheessa oleva holsku riittää siis edelleen tähän taloon kerrallaan. Siitä huolimatta tulee olemaan ihana päästä etänä seurailemaan pentujen kehitystä: yksi pennuista kaiken lisäksi muutti Oulun seudulle, joten toivon mukaan pääsemme myös tapaamaan Minan jälkikasvua jatkossakin 💖

Siinä missä Mina solahti mammakoiran rooliin täysin ongelmitta, ihan yhtä sujuvasti se palasi kotiin ja pennuttomaan arkeen. Kotona löytyivät heti kaikki tutut paikat ja elkeet ja lähinnä vain solakoituneesta olemuksesta ja kasvaneista nisistä huomaa, että se juuri kävi synnyttämässä kasvattamassa puolentusinaa pikkuholskua maailmaan. Toki näin ensimmäisinä päivinä pentureissulta paluun jälkeen sille on maistunut uni, mutta muutoin se on kuin ei olisi koskaan pois kotoa ollutkaan. Toivekkaana se on käynyt nuuhkimassa jo vaatekaapillakin, olenko kenties jo pukemassa treenihousuja jalkaan! Mammaloman jälkeen Mina vaikuttaa itsekin jo olevan hyvinkin valmis palaamaan arkeen ja treenihommiin.

Kevään mittaan olenkin ehtinyt hyvin kerätä treeni-intoa itsekin. Nyt alkuun toki riittää, että lähdemme kohottamaan Minan fyysistä kuntoa kesää kohti. Harmillisesti hiihtokelit alkavat olla tältä talvea ohi, mutta toisaalta sulanmaan vetohommat ovat juuri sopivasti piakkoin mahdollisia. Palveluskoirien kansallisten lajien puolella haun osalta toiveissa on kesän aikana saada Mina koekuntoon (eli haukkuilmaisu koevarmaksi) jotta vihdoin tälle vuotta saataisiin se HK1. Tokopuolta ennakoin jo hieman ja tilasin Minalle kotiintulolahjaksi Riemukaupasta vähän lisää varustusta tokon voittaja-luokkaa silmällä pitäen.  Kesän mittaan toivon mukaan saadaan tokopuolella avoimen luokan liikkeet hiottua niin, että TK2 saataisiin tehtyä, joten ensi talvena voitaisiin jo keskittyä voittajaluokan kimurantteihin liikkeisiin. Eihän sitä tiedä jos vaikka jonain vuonna päästäisiin tavoittelemaan jopa valioitumista tokossa!