Ajatelmia lihas- ja nivelhuollosta

Vaihteeksi tuli mieleen kirjoitella treenien ja vapaapäivä hurvittelujen sijaan koirien
fyysisestä huoltamisesta. Koska taloudesta löytyy nyt kaksi nivelhuoltoa
vaativaa yksilöä, ovat erinäiset hoitomuodot tulleet viime vuosina tutuiksi. Viimeksi tänään kävi Kaida hierojalla auotuttamassa lihasjumeja, Nuutti puolestaan on kokeillut aiemmin niin osteopatiaa kuin laserhoitoakin nivelvaivoihinsa. Kotihoitoon kuuluu myös venyttelyt ja omatoimiset hieronnat aina silloin tällöin (pitäisi muistaa kyllä useammin!) sekä BackOnTrack-verkkoloimi ehkäisemään lihaskireyksiä rasittavamman liikunnan jälkeen.

Meidän molemmilla koirilla on päivittäisessä ruokavaliossa lisänä nivelravinteita. Hyödynnämme niin ihmis- kuin eläinpuolenkin valmisteita aina sen mukaan, mitä apteekeista ja kaupoista löytyy tarjouksesta. MSM-jauhe, glukosamiinitabletit ja lohiöljy ovat vakiona iltaruuan seassa. Myös molempien kuivanappularuuassa (Nuutilla Canagan Light/Senior ja Kaidalla Canagan Free-Run Chicken) on jonkinverran nivelravinteita, mutta pelkästään niiden varaan en apuaineiden saantia jättäisi. Ruokien ja nivelvalmisteiden vertailusta olen kirjoitellut omalle sivulleen tarkemmin jo aiemmin.


Tänään hieronnassa etenkin Kaidan takapäästä löytyi jumeja. Hollantilainen on kova pomppimaan, kiskomaan keppejä ja polskimaan rantavedessä, joten takareidet ovat vähemmän yllättävästi kovilla. Myös haku- ja viestitreenit lisäävät lihasrasitusta. Kaida saakin säännöllisesti ruokaan magnesiumlisää ja nyt meillä on kokeilussa viestitreenien jälkeen juottaa sille myös magnesiumpitoista palautusjuomaa. Kaidan lihasjumeja ei aina huomaa arkielämässä helposti, sillä liikkumisessa se ilmenee ehkä lähinnä lyhentyneenä taka-askeleena. Käsitellessä takapää ja etenkin takajalat ovat välillä herkät ja nykivät. Pidempien lenkkien jälkeiset venyttelyt pitäisikin saada iskostettua omaan aikatauluun, jotta isompia jumeja ei pääse syntymään. Keppien kantelu ja puunoksien kiskominen näkyvät myös niskalihasten kireytenä aika-ajoin. Koiran vauhdikkuuteen eivät lihasvaivat näytä vaikuttavan, luultavasti raitapaidalla on aika korkea kipukynnys ja into juosta etsimässä keppejä heiteltäväksi peittääkin vähäisemmät lihaskivut. Vasta hierojan käsittelyssä huomaakin, miten jumissa koira oikeasti on!

Nuutilla nivelvaivat ovat vähentyneet sen jälkeen, kun talouteen saatiin sille kaveri. Meneväinen hollantilainen pitää corginkin nivelet vetreinä huolehtimalla jokapäiväisestä mobilisoinnista ;) Viime syksyn osteopaattireissullahan ei isompia kremppoja löytynyt. Talvella herralla tehtiin laserhoitoa sarjana ja sitä voisikin harkita uudelleen nyt kesän tai syksyn aikana. Kesäkeleillä Nuutti on aina nihkeämpi liikkumaan, mutta onneksi asumme nyt vesistön lähellä ja Nuutti kahlaileekin mielellään matalassa vedessä. Kävipä se tälle kesälle jo kerran omatoimisesti uimareissunkin, kun kahlaili innoissaan kyllin syvälle Kaidan perässä! Nuutin vaivat näkyvät yleensä enemmän yleisluontoisena liikkumisen vähentymisenä, eikä niinkään yksittäisen ruumiinosan kireytenä. Corgin epäedullisen, etupainotteisen rakenteen vuoksi Nuutilla on aina kesäisin etutassujen keskimmäiset kynnet kuluneet lyhyiksi (koiran eturaajojen liikerata on rajoittunut ja siksi kynnet laahaavat maata). Tänä kesänä tein jop havainnon, että toisesta takajalastakin on keskimmäiset kynnet hieman kuluneet. Ehkä lonkkanivelet ovat sen verran vaivanneet, että takajalkojenkin nostelu on jossain vaiheessa ollut vaikeampaa? Nuuttilla on Rimadyl-resepti ja se saakin tulehduskipulääketabletin, mikäli liikkuminen alkaa vaikuttaa vaikealta. Täytynee tosiaan harkita myös uutta laserhoito-kuuria lonkka-alueelle.

Loppupohdintana vielä viime syksynä Kuusamossa otettu kuvasarja. Vasta sataneeseen lumeen jäävät tassunjäljet kertovat paljon koiran askelluksesta ja mahdollisista ongelmista. Nuutin töppöjaloista jää selvät laahausjäljet askelten välille, se ei siis nostele etenkään etutassujaan tarpeeksi korkealle kävellessään tai ravatessaan. Kaidalla puolestaan askel on lennokas ja ravissa tassunjäljet asettuvat nättiin riviin peräkkäin. Lumen aikaan onkin kai helpompi bongata koiran jäljistä vinkkiä mahdollisista lihas- tai nivelvaivoista.