Minalla mittarissa 6kk!/ Mina 6 months old!

Vielä äsken se oli ilkikurinen, hammasteleva pikkupentu, nyt se yhtäkkiä onkin ilkikurinen, hammasteleva isompi pentu :D Ei vaan, onhan tuo Mina kasvanut viimeisen kuukauden aikana niin henkisesti kuin fyysisestikin. Nyt sillä alkaa olla jo varsin nätti, sopusuhtainen kroppa ja kivasti turkissakin pituutta. Naamaan on tullut tummaa pigmenttiä kovasti, mutta hieman harmillisesti samaa tahtia on tummunut muukin kroppa ja raidat jääneet vähän piiloon.Tänään juniorin strategiset mitat olivat: painoa 18,2 kg ja säkäkorkeus suurinpiirtein mitattuna 57,2. Myös malttia ja jonkinlaista älliä penskalle on päähän jo iskostunut, vaikka edelleenkin se omapäisyys paistaa läpi useimmiten: totellaan jos sattuu huvittamaan eikä parempaakaan tekemistä keksi. Sellaista synnynnäistä miellyttämishalua, jossa riittää sosiaalinen palkka, kuten Kaidalla, ei ainakaan vielä ole Minasta näkynyt.

Nyt puolivuotiaana neitiä voinee vihdoin sanoa sisäsiistiksi. Tuossa viiden kuukauden paikkeilla sillä oli parin viikon vaihe, kun pisuja lirahteli sisälle useamman kerran viikossa, etenkin silloin kuin pentu kiihtyi jostain. Epäilin jo  hetken pissatulehduksen mahdollisuutta, mutta se näytti kuitenkin menevän ohi itsekseen ajan kanssa. Kävimme maaliskuun alussa Minan kanssa kahdestaan reissussa Kuusamossa vajaan viikon, eikä siellä ollessa tullut kertaakaan pisuja (vaikka ulos haluttiinkin tunnin tai kahden välein parhaimmillaan). Maaliskuu on siis oltu suurimmalta osin kuivilla, joten näin puolivuotissynttäreiden kunniaksi ajateltiin vihdoin palauttaa kotonakin matot lattioille. Sormet ristiin, ettei tarvi katua päätöstä! ;)

Muutama kuva Kuusamon reissulta:

Lisää pomppivaa pon...eikun holskua videolla :D  https://youtu.be/AO8F5VwNR3M


Olemme käyneet nyt kerran viikkon tottistreeneissä (seuraamista, perusasentoa, istu-maahan-seiso, luoksetuloa, häiriönsietoa muihin koiriin yms) ja kolmesti myös näyttelytottumustreeneissä. Jälkimmäisessä on haettu lähinnä siedätystä muiden koirien lähellä oloon, ja sitä onkin tarvittu. Mina seistä pojottaa nätisti ja pitää kontaktin, mutta vain niin kauan kuin namiautomaatti syytää kuonon eteen herkkuja. Heti ruuan loppuessa Mina fiksoituu muihin koiriin ja koettaa rynniä niitä kohti. Näto-treeneissä liikkumispätkät ovatkin olleet lähinnä lyhyen näyttelyhihnan päässä keuliva hinkuva pikkuholsku ja perässä kaikin voimin jarrutteleva, puuskuttava ohjaajansa xD Meillä on siis vielä paljon tekemistä, ennen kuin tuon jyrän kanssa pystyy liikkumaan remmi löysällä kehässä, kun muita koiria on näköpiirissä.

Myös autoilu meillä on yhä vaikeaa. Hyvinä kertoina Mina huutaa vain kun lähdetään liikkeelle pihasta ja sitten kun auto pysähtyy parkkiin. Tympeämpinä päivinä huutelua kuuluu takakontista randomgeneraattorilla mennen tullen ja palatessa. Väsytys selvästi auttaa siihen, ettei Mina kiihdy autoon menosta niin, että se purkautuu räkytyksenä. Jos taas energiaa on paljon, niin junnu pyörii kontissa hyrränä heti kun se saa luvan sinne hypätä. Ja huomattiin myös, että hiljaa ollessaankin pikkuneiti saattaa keksiä paineenpurkutapoja omasta takaa...tämä opittiin kun yksi remmi ja yhden valjaat (päällä olleet!) oli purtu takakontissa matkan aikana enemmän ja vähemmän palasiksi. Nyt kun kelit taas alkavat lämmetä, täytynee alkaa taas tehdä ihan vain hengailukäyntejä autossa, ilman ajelua, jos se laskisi Minan kierroksia autoa kohtaan. Pakkasella kylmässä autossa oleilu ei oikein ollut kenenkään mieleen.

Kevättä kohti siis mennään, odottelen jo innolla ulkokenttien ja maastojen sulamista, jotta päästään treeneissäkin kokeilemaan, onko Minakin yhtä synnynnäinen hakukoira, kuin isosisko Kaida. Tosin Ouluun on tullut lähes koko maaliskuun vain lisää lunta, joten saa nähdä miten pitkälle toukokuulle taas menee, ennen kuin lumet ovat lähteneet. Mutta sitä odotellessa siis!

Briefly in English: Mina is already 6 months old, how odd! During last measurments her weight was 18,2 kg and height 57,2 cm. She is truly catching up with her big sister :D Mina has been developing nicely during last month. She is now fully potty trained (fingers crossed!) and is also more eager to listen and even obey during day walks. Even though she still have a lot more of character than Kaida did at that age. Mina is so vibrant and able to spot every movement outside (and willing to chase that...). She also gets a bit too excited in car and barks a lot every time we open or close the cars doors. We hope that when se grows older and develops more self -control, that undesirable behaviour stops. 

It is very winter like scenery here in Oulu, but at least temperatures are mostly above 0 degrees. It will take time before all this snow  has melt away, but slowly and firmly were are going towards spring time, yey!


Maaliskuulta muuta kuvasaastetta:

Vihdoin on saatu nauttia hetkittäin hankikeleistä!

Kotona Mina on ahkera luiden nakertaja

Kahden kerroksen puunpurijoita

Mina kävi lenkillä isompien kavereiden kanssa ekan kerran

Meren jäälläkin on käyty lenkkeilemässä :)

Taas tokoillaan!

Tokossa meillä on päässyt tulemaan useamman vuoden tauko, kun pk-treenit ovat vallanneet kalenterin. Vuonna 2015 kävimme Kaidan kanssa kolmesti tokokokeissa ja saimme TK1-koularin, mutta avoluokan korkkaus on antanut odottaa itseään. Tänä talvena ollaan vihdoin harjoiteltu avo-luokkaan tulevia liikkeitä, kuten merkin kiertoa ja ruutuun lähettämistä. Ne ovatkin sujuneet Kaidalta hyvin, joten lähdimme viime lauantaina toko-epiksiin kokeilemaan tasoamme. Ouluun on juuri avattu taas uusi koiratreenihalli ja sen avajaisviikonloppuna pidettiin epiksiä. Epävirallisissa toko-kisoissa sai valita 6 suoritettavaa liikettä, jotka vedettiin kokeenomaisesti. Kaidalle valitsin liikkeiksi paikkiksen, seuraamisen, liikkeestä seisomisen, ruudun, merkin kierron ja kaukokäskyt.

Istuminen paikallaan minuuttia on treenatessa ollut Kaidalle yllättävä haaste. Se on ehkä niin orientoitunut pk-puolen pitkään paikkamakuuseen, että istumaan jätettäessä se viimeistään 30 sekunnin jälkeen pistää itsekseen maate. Epiksissä istuminen kuitenkin sujui kuten piti, saimme siitä 10 pistettä. Seuraaminen vieraassa hallissa meni yllättävän hyvin, eikä Kaida haukkunut kuten pk-tottiksessa, jee! :D Pientä väljyyttä seuraamisessa välissä oli, mutta saimme kuitenkin siitä kasin. Myös liikkeest seisomaan jäänti meni aluksi hyvin, onhan sitä harjoiteltu tottiksiakin varten ahkerasti ja myös juosten. Mutta tokossa koiran luo palataan ensin sen taakse kulkien ja siinä Kaida kääntyi sitten mukani, eikä töröttänyt samoilla jalansijoilla, äh. Lisäksi ennakoin perusasento-käskyn, ei voi aina muistaa että tokokokeessa pitää siihenkin odottaa liikkurilta lupa. Kuusi pistettä siitä siis.

Ruutua emme ole treenanneet kuin yhdellä hallilla, ja vieras paikka osoittautui siinä vaikeaksi. Uusi halli ja kentän reunaan sijoitetut reunamerkit (matalat kartiot) kiinnostivat Kaidaa liikaa, joten ruudun sijaan se kävi nuuhkimassa juuri pakasta vedetyt kartiot kentän sivulta. Minun piti saatella Kaidaa lähemmäs, ennen kuin se vihdoin bongasi ruudun oikein. Nollille siis se liike. Myöskin merkin kierrossa kostautui se, ettemme ole treenanneet "hämäystötsillä". Jälleen lähetyksen jälkeen reunamerkit  kiinnostivat eniten. Lisäksi kierrettävä merkki oli sijoitettu kentän nurkkaan, jossa oli myös sohva ja pieni myyntipiste tavaroineen. Pitää siis jatkossa treenata merkkiä, joka on "vaikeammassa" paikassa eikä niin selvästi kentällä helposti havaittavissa. Nollat taas. Hieman ehkä lohdutti, etteivät kolme muutakaan alo-luokan koiraa selvittäneet näitä liikkeitä, vaan kaikki eksyivät matkalle nuuhkimaan vääriä kartioita tms.

Kaukokäskyissä mokasin taas itse heti alkuun, kun käskin koiran istumaan ja olin siirtymässä käskytys etäisyydelle. Tokossa kuitenkin koira pitää jättää makuulle kaukokäskyjä varten. No, muistan sen ehkä jatkossa. Lisäksi olin hionut eniten seisomaan nousua, mutta se ei ilmeisesti kuulunutkaan avo-luokkaan. Edellisten liikkeiden useiden käskytysten ja jankkaamisen jälkeen Kaida ei myöskään ollut erityisen skarppina, vaan vaati kaksoiskäskyt ennen kuin nousi makuulta istumaan. Siitä saimme kuitenkin 6 pistettä. Kokonaisvaikutelmasta pisteitä tuli 8, sillä koira kuulemma oli taitava ja teki innokkaasti, mutta nyt vieras paikka vain sotki pakkaa liikaa.

Pisteillä ei siis juhlittu, mutta oli todella mukava saada tässä vaiheessa tietää, mikä meidän koetaso on. Paljon tarvitaan vielä treeniä tietyissä asioissa, ennen kuin kannattaa lähteä virallisiin kisoihin tavoittelemaan ykköstuloksia ja TK2 koularia. Olisi hyvä saada harjoitusta mahdollisimman monessa eri paikassa, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Tällä hetkellä meillä on  vain yksi maksettu omatoimitreeni-paikka hallille Kempeleessä, joten muissa halleissa ei ole käyntiä, ellei sitten käydä juuri jossain epiksissä tai näto-treeneissä tms. Mutta katsotaan, mille mallille saadaan toko ennen kuin sulanmaan kausi alkaa ja pk-treenit taas vievät vapaa-ajan!

Kaida OKK:n nätotreeneissä harjoittelemassa myös rauhoittumista