Näyttelydepyytti takana

Minan viralliset näyttelykehät on nyt korkattu viikonlopun Oulu Nord ja Oulu Kv-näyttelyiden myötä. Lauantaina Marko ja Mina saivat pärjätä keskenään ekan näyttelypäivän, minun ollessa työvuorossa pitkälle iltapäivään. Hyvin oli kuitenkin treeni tehonnut ja Mina jaksoi esiintyä reippaana ja käyttäytyä fiksusti. Lauantain tuomari, kotimainen Tarja Löfman, kehui kovasti Minaa lupaavaksi, mutta liikkeissä oli hänestä vielä kehittymisen varaa. Kehässä Mina ei oikein vieläkään malta ravata nätisti, vaan joko kiskoo remmi kireänä tai sitten tekee tottisseuraamista ohjaajan jalassa kiinni. Kumpikaan ei oikein näyttelykehässä antanut liikkeistä parasta kuvaa, joten tuloksena oli ErittäinHyvä. Ei siis aloitettu pelkäll Hyvällä, joten tyytyväisiä olimme päivän saavutukseen.

Sunnuntaina ehdin itsekin mukaan kv-näyttelyyn ja Minan kanssa kehään. Nyt liikkuminen oli ehkä hieman maltillisempaa, mutta edelleen tuomari, tällä kertaa Jaana Hartus, toivoi liikkeisiin tasapainoisuutta vaikka pentu muuten olikin lupaavan oloinen kokonaisuus. Myös kroppa saisi vielä kehittyä lisää, sillä Minalla on vielä täysin vaiheessa rintakehän kasvattelu sekä massan keräys. Sunnuntainakin kuitenkin niin karvanlaatu kuin luonnekin saivat kiitosta, tuloksena Erinomainen, mutta ei sa:ta (sertin arvoista). Nousujohdanteinen näyttelyura siis, vaikkakaan ei niin hyvät tulokset kuin Kaidalla samassa iässä.Täydet arvostelut ovat luettavissa omilta sivuiltaan.

Näiden kahden holskun kehityksessä on kyllä aika selvä ero. Kaida oli jo hyvin varhaiskypsä vajaana vuosikkaana ja vei niin erkkarissa BIS1-pennun tittelin kuin kuin messarissa junnuvoittaja-palkinnonkin. Se oli kropaltaan siis hyvinkin pitkälle kehittynyt, vaikkei erityisen turkikas. Minalla puolestaan karvaa riittää ja sievähän se on kuin mikä, mutta kroppa on vielä keskeneräinen näin vajaan 10 kk iässä. Keskenkasvuinen kroppa vaikuttaa liikkeisiin, mutta myös malttamaton mieli tekee sen, ettei ravi tule niin puhtaasti kuin isosiskollaan pentuna. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, annetaan penskan kypsyä ja katsellaan että milloin olisi seuraavien näyttelykehien aika!

Näyttelyä edeltävänä iltana saimme lenkkeillä keskiyön auringon häikäistessä!